sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Terapiarätti


Tiedättekö sen tunteen,
kun pää on niin täynnä informaatiota,
että se väsyttää ja stressaa 
enemmän ja vähemmän?

Minä en oo kahteen viikkoon tehny töissä 
oikeastaan mitään muuta kuin itselleni 
täysin uusia asioita.

Voin kertoa, että informaatiotulva 
päässä on aikamoinen.

Siispä niistä edellispostauksen sukista eroon 
päästyäni halusin tehdä jotain,
mikä täyttää seuraavat kriteerit:
1. sitä tehdessä ei tarvi ajatella mitään
2. sen tekeminen on helppoa
3. sen tekemisestä tulee hyvä mieli.




Tämä väriläiskä,
eli tuttavallisemmin tiskirätti,
 täytti kriteerit.

Kaivoin kaikki puuvilla-bambu-lankojen jämät 
pussin pohjalta ja virkkasin vitosen koukulla 
pylväitä kaksinkertaisella langalla.
Värit saivat vaihtua ihan sen mukaan,
mikä nöttönen aina seuraavaksi osui käsiin.

Aikaa meni parisen tuntia illalla,
ja seuraavana päivänä yhden kerroksen verran.




Tämän rätin virkkaaminen oli sanalla sanoen KIVAA!

Ei tästä tyylikäs tullut,
 mutta tämän tekeminen oli hauskaa,
ja väreistä tuli hyvä mieli.

Sitä paitsi, koska rätti on valmiiksi riemunkirjava,
ei sen likaantuminen käytössä heti näy,
eikä haittaa.





Vähän paksuhko tällainen kaksinkertaisella 
langalla virkattu rätti tietysti on,
mutta koitin virkata löysähköä pintaa,
ja hyvä puoli tässä on se,
että tällaisella paksulla rätillä on helppo 
hinkata sotkuja pois.




Sainpa samalla kaikki pienet rättilankajämät 
kulutettua pois.

Jäljelle jäi yksi melkein täysi kerä Novitan
Cotton Bamboota ja yksi isompi jämäpallero 
viininpunaista jotain.

Voisinpa siis jatkaa virkkuuhommia,
näin parin alkavan (ja erittäin kaivatun)
vapaapäivän kunniaksi...

On meinaan terapeuttista puuhaa.

Leppoisia (kässä)hetkiä sun alkavaan viikkoon!
<3