Finlandia-sukat

Niina Laitisen suunnittelemat 

*Finlandia-sukat* voittivat syksyllä 2016

Novitan Suomen juhlavuoden kunniaksi

 järjestämän villasukkien suunnittelukilpailun.

Itsekin tuolloin ihastuin kyseiseen sukkamalliin, 

ja sitä myös kilpailussa äänestin.

Samalla näin jo mielessäni vision samaisista sukista,

mutta kaikkea muuta kuin sinivalkoisina versioina.

Niinpä ostin Novitan Kevät 2017 -lehden,

jossa malli julkaistiin, pian sen ilmestyttyä,

 ja jätin idean hautumaan.

Viime syyskuussa sukat pääsivät vihdoin puikoille,

ja reilun neljän kuukauden jälkeen ne ovat 

myös vihdoin valmiit.

Näitä aloittaessani en todellakaan tiennyt,

miltä lopulliset sukat tulisivat näyttämään.

Ketunoranssi ja tummansininen olivat ne värit,

joista lähdin liikkeelle.

Kaikkia muita värejä yhdistelin sitten 

matkan varrella mielen ja riittävyyden mukaan.

Kuvioissa on siis sekä jämälankoja

että vähän isommista keristä otettuja pätkiä.

Kaikki muut värit ovat Nallea, paitsi tuo 

varren köynnöskuvion keltainen,

joka on Gjestalin Maijaa.

Malliin tein matkan varrella pieniä muutoksia.

Resorista halusin tuollaisen ihan simppelin,

ja joitakin kuvioita olen hieman yksinkertaistanut.

Lisäksi kärkikavennukset on tehty joka 

kerroksella alusta loppuun.

Sukat ovat kokoa 38-39,

vaikka vähän lyhensinkin kärkiosuutta.

Mulla on kuvissa toiset villasukat alla,

ja silti on väljää.

:D

Näköjään kuvissa on myös toinen sukka 

vähän huonosti aseteltuna jalkaan,

ja toisekseen, sukat tarttuivat vähän 

tarrakiinnityksen tapaan tuohon lumeen.

Piti aina vähän varoen irrotella 

tassuja maasta, niin siinäkin saattoivat 

mennä vähän miten sattuu...

Kuvaushetki oli ihan hauska mutta hyinen 

tuolla laiturilla!

Valitettavasti aamun auringonpilkahdukset 

olivat jo puoleen päivään mennessä kadonneet 

pilvien taakse,

joten ihan haluamaani valoa ei kuviin saatu,

mutta kyllä nämä ajavat asiansa.

Ja nytpä muuten vasta tajusin tässä kirjoittaessani,

että tuo kuvassa näkyvä huivini on myös 

kuvattu elokuussa samaisessa paikassa.

Postauksen siitä voi kurkata *tästä*.

Hihi! Hrrr...

Ohje näihin sukkiin on 

tosiaan saatavilla ilmaiseksi 

*Novitaknitsissä*,

ja jos ohjeen haluaa ladata PDF-tiedostona,

niin sekään ei paljoa maksa *Ravelryssa*.

Myös Novitan Kevät 2017 -lehdessä ohje on,

kuten jo mainitsin.

Kauniit sukat, vaikka itse sanonkin.

Eivät ehkä jokaisen värisilmää miellytä,

mutta minusta näissä on sopivasti

hillittyä ja hillitöntä!

Kotoisa on se sana, jota käyttäisin.

Ja vaikka näiden neulomisessa oli 

vähän kaikenlaisia hidasteita matkalla,

kuten kipeytynyt olkapää, joulu, muut projektit 

ja väliaikainen innostuksen puute,

niin valmistumista ei tarvinnut silti hetkeäkään epäillä.

Ja näissä sukissa oli jo vähän haastettakin, 

kun nuo kuviot eivät ole mitään pieniä ja nopeita tehdä.

Lopputulos on kaiken vaivan arvoinen!

Että enköhän mie voi nämä ihan hyvällä 

omallatunnolla johonkin lahjapakettiin kääriä.

Vai mitäs sie tuumaat?

;)

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa 

ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

<3

Muistakaas muuten käydä tutustumassa 

*Vuodenaika-haasteeseen*,

vielä ehtii mukaan oikein hyvin!

Junassa ja luennolla

 Arki on koittanut;

seitsemän tenttikirjaa odottaa lukijaansa,

ja kerran viikossa istun junassa ja luennolla.

Mutta voin pitkästä aikaa sanoa rehellisesti,

että nautin tästä!

Gradu ei ole enää häiritsevänä mörkönä mielessä,

ja voin keskittyä ihan vaan opiskeluun.

Voin oikeastaan viettää loput opiskeluajastani 

tehden just sitä, mikä sattuu kiinnostamaan.

Nytkin tuo kirjakasa on ihan mielekäs ja mielenkiintoinen,

ja kurssi jolla käyn, on piristävästi jotain 

ihan muuta kuin mitä olen opiskellut pitkään aikaan.

Ja ei varmaankaan yllätä ketään,

että junassa ja luennoilla ehdin neuloa myös

villasukkia tasaiseen tahtiin!

;)

Tässä onkin nyt eka luentopäivinä
valmistunut sukkapari.
Nämä sukat on neulottu 
Novitan 7 veljestä Joulu-langasta,
johon olen nyt jostakin syystä ihastunut
(tietysti heti silloin kun se poistuu valikoimasta),
mutta jota en ehtinyt joulun alla neulomaan.

Ekana luentopäivänä valmistui eka sukka,
ja tokana luentopäivänä olisi valmistunut toinen,
mutta lanka loppui,
joten kärkikavennukset jatkoin toisesta kerästä
 vasta myöhemmin kotona.

Näistä piti tulla sukat ihan itelleni,
mutta tulikin sukat koossa 39-40.
Mikä meni pieleen?
Noh, yksinkertaisesti neuloin 3,5 puikoilla 
tajuamatta pienentää silmukkamäärää
- ja huomasin tämän tietenkin 
vasta jossain ekan sukan puolivälissä.
Suunnitelmaan tuli siis muutos, mutta se ei haittaa,
koska lähes täysi kerä samaa lankaa on vielä jäljellä,
ja joku muu saa näistä varpaille lämmikettä.

Myös Finlandia-sukat valmistuivat 
tässä pari iltaa sitten,
mutta ne odottavat valoisaa päivää,
jotta saan otettua niistä kuvat ulkona.
Niiden neulominen on vaatinut paljon vaivaa ja aikaa,
joten tuntuisi tylsältä kuvata 
ne vaan jossain parvekkeella!
Eli maltetaan vielä hetki ennen esittelyä.

Tätä keskeneräistä peittoa sen sijaan vähän taas vilautan.

Vielä täytyy paloja virkkailla yhteen,
ennen kuin päästään reunukseen,
mutta hyvältä näyttää toistaiseksi.
Edistystä, edistystä.

Että sillai tääl hurisee,
opiskellen ja ihmetellen.
Geokätköilyäkin on tullut miehen kanssa 
taas harrasteltua vähän enemmän,
reissuja ollaan nyt tehty sinne sun tänne.

Vielä tulee kynttilöitäkin polteltua.
Fiilistelen vaihteeksi tätä vihreää,
ihan arjen ilosta.
:)

Iloa toivon myös sinun loppuviikkoosi!
<3

Helluset

Saanen esitellä,

Sukka-Finlandia -kisan 4. etapin sukat,

Pirjo Iivosen suunnittelemat Helluset.

Neulottu Nalle-langasta, 2,5 puikoilla,

koko 36-37.

Tämä sukkamalli on tähänastinen suosikkini 

kisassa julkaistuista sukkamalleista,

joten päätös näiden neulomisesta syntyi heti mallin 

julkaisun jälkeen.

Ihan heti en näitä kuitenkaan päässyt aloittamaan,

ja sitten kun viimein istahdin sorvin ääreen,

niin tuo virkkuukoukun ja neulepuikon avulla 

luotava varren nirkkoreuna ei ottanut onnistuakseen.

Vasta kolmas yritys tuotti toivotun tuloksen 

ekaan sukkaan,

mikä tarkoitti siis muutaman tunnin sitkeää yritystä.

Toisen sukan reunus onnistuikin sitten onneksi kerralla,

koska luin vielä ekaa pitsikaaviotakin väärin, 

ja sen ihmettelyyn kului aikaa...

Ihan puistokävely ei aloitus siis ollut,

mutta tuohon ekaan Latvian Braidiin 

(toi lettimäinen asia)

kun pääsin, niin sen jälkeen sukat olivat 

helppoa ja mukavaa neulottavaa.

Pitsikaavion oppi nopeasti ulkoa.

Ja Latvian Braidista puheen ollen,

se olikin paljon helpompi juttu kuin olin kuvitellut.

Ja nyt sen opittuani minua kutkuttaisi hieman 

tehdä tuollaisia koristeraitoja vaikka lapasiin,

missä niitä ehkä useimmin näkeekin.

Kantapää oli mallissa ranskalainen kantapää,

joka on helppo neuloa, mutta ei kuulu suosikkeihini,

koska vahvennus ei ulotu kantapään alle, 

jossa itse sitä eniten kaipaan näin kanta-astujana.

Noh, istuva kantapää kumminkin,

ja ehkä nämä päätyvät jollekulle ei-kanta-astujalle?

Tai jos näillä vaan sipsutellaan ja hienostellaan?

Minulle nämä sukat eivät jää,

koska rimpsua ja pitsiä on makuuni aavistuksen liikaa.

Se ei kuitenkaan tarkoita,

etteivätkö nämä olisi minusta silti tosi kauniit sukat!

Ja mitäs vielä...

Kärkikavennuksista tykkäsin erityisesti,

ne tehtiin ns. ristikkäin.

Se oli itelle ihan uus juttu,

hauskaa vaihtelua.

Ja kavennuksien jälkeen sukkien kärjet

silmukoitiin neulomalla kiinni.

Tämä silmukointi sujui muuten nyt ihan hyvin, 

kun olin sitä jo kerran kokeillut 

jossain aiemmassa mallissa.

Sain tehtyä kärjistä siistit.

Olin muuten tasan 100. 
sukat valmiiksi saanut kisaaja.
:) Jee!

Kokonaisuudessaan nämä olivat siis

uutta opettavat ja mielekkäät sukat tehdä!

Oikeastaan ainoa asia,

mistä en näissä sukissa oikein tykkää,

on sukkamallin nimi Hellunen.

Ymmärrän, että tällä sukkamallilla halutaan tehdä 

kunniaa naisille, jotka tekivät oman 

osansa Suomen hyväksi sotien aikana,

ja vanhahtava hellittelynimitys tulee sieltä,

mutta miulle tuo nimi tuo vähän hölmöjä 

mielleyhtymiä; tytönheitukat, hempukat, jne.

Mutta, ei nimi miestä, eikä naista, pahenna,

ja sukat ovat kauniit, ja niitä oli kiva tehdä.

Minua muuten huvitti suuresti, kun joku kuvaili 

näitä sukkia tyttömäisiksi, ja oma ajatukseni 

oli ennemminkin mummomainen. Hups.

:D

Seuraavaksi koitan tikutella loppusuoralla

olevat Finlandiat valmiiksi, 

että saan oikeankokoiset puikot 

Ystävänpäiväsukkien yhteisneulontaan,

joka alkoi eilen.

Eli ruuhkaa puikoilla! Muuten menee kivasti!

Ei vaan oo nyt ollut mitään kovin nopeasti 

valmistuvaa työn alla, mutta tulossa on kaikenlaista!

Eli pysykää kuulolla.

Ihanaa sunnuntaita, voikaa hyvin!

<3 

Vuodenaika-haaste - tuukko mukaan?

Suomessa on neljä ihanaa vuodenaikaa.

Olen tässä tuumaillut,

että ne ovat aikas inspiroivia kaikki.

Siitä innostuneena ja inspiroituneena päätin,

että pistän pystyyn käsityöaiheisen Vuodenaika-haasteen,

joka alkaa nyt helmikuussa ja päättyy tammikuussa 2019.

Samanmoisia haasteita on ollut varmaan ennenkin,

mutta haittaako tuo?

Itse en ole aikaisemmin tällaiseen osallistunut.

Siispä kysyn, kiinnostaisko sua tulla mukaan?!

Haasteen ohjeistus ja aikataulu tulee tässä:

Kevät (helmi-, maalis-, huhtikuu)

- tee vähintään yksi kevääseen liittyvä 

käsityö/askartelu/tms. luova toteutus

- tee työstäsi/-töistäsi 

kevään aikana postaus otsikolla 

Vuodenaika-haaste: Kevät

Kesä (touko-, kesä-, heinäkuu)

- tee vähintään yksi kesään liittyvä 

käsityö/askartelu/tms. luova toteutus

- tee työstäsi/-töistäsi 

kesän aikana postaus otsikolla 

Vuodenaika-haaste: Kesä

Syksy (elo, syys, lokakuu)

- tee vähintään yksi syksyyn liittyvä 

käsityö/askartelu/tms. luova toteutus

- tee työstäsi/-töistäsi 

syksyn aikana postaus otsikolla 

Vuodenaika-haaste: Syksy

Talvi (marras-, joulu-, tammikuu)

- tee vähintään yksi talveen liittyvä 

käsityö/askartelu/tms. luova toteutus

- tee työstäsi/-töistäsi 

talven aikana postaus otsikolla 

Vuodenaika-haaste: Talvi

Minimivaatimus on siis neljä työtä/postausta,

mutta koostepostauksenkin saa tietysti lisäksi tehdä!
Myös Instagramissa voi haastetöitä esitellä
häshtägillä #vuodenaikahaaste.

Postauksiin saa liittää myös kulloiseenkin 

vuodenaikaan liittyviä kuvia ja fiilistelyä,

kunhan varsinainen haastetyö tulee esiteltyä.

Muista myös kertoa postauksissa,

että Pipo-otus Tavaroiden taikamaailma -blogista 

on haasteen emännöitsijä.

Suoran linkin tähän haastepostaukseen 

voi myös laittaa.

;)

Itse aion haasteeseen tietysti osallistua,

mutta seura ois kauhian mukavaa!

Jos innostut haasteseuraksi,

 niin ilmottaudu mukaan kommentoimalla

tätä postausta.

Ja jos on jotain epäselvää, niin kysy ihmeessä.

Voin ilmottautumisten perusteella tehdä 

sitten jokaiselle vuodenajalle koostepostauksen,

jonka kautta pääsee katsomaan muidenkin 

osallistujien töitä.

Ja ei se nyt niin vakavaa ole,

jos esim. kevään työtä ei ehdi keväällä esitellä.

Kunhan kaikki neljä postausta on tammikuun 2019

loppuun mennessä tehty niin haaste on suoritettu.

:)

Tervetuloa mukaan osallistumaan 

taikka ihan vaan seurailemaan!

<3

Kohti arkea

Mitenkäs teillä on vuosi 

lähtenyt käyntiin?

Onko ollut helppo vai haastava paluu arkeen,

vai vieläkö lomailette?

Mulla on vielä muutama päivä lomaa jäljellä,

mutta tein tänään jo ekan ennakkotehtävän 

yhdelle kurssille.

Ensi viikolla alkaa taas opiskelu,

mutta onneksi ei ole tulossa kovin stressaavaa kevättä,

(toisin kuin kaksi edellistä yh!)

mutta arkea kumminkin ja junassa istumista.

Uskon, että osaan sitäkin taas arvostaa 

ihan eri tavalla nyt,

kun gradu on poissa harteilta ja 

olen ihan oikeasti saanut levätä ja palautua.

Muutenkin loppusuoralla jo mennään.

Ehkä oon maisteri jo ensi jouluna?

No, palataan nyt kumminkin vielä lomatunnelmiin.

Mitäpä olen tällä luppoajallani nyt sitten 

tehnyt tai tekemässä?

Ainakin oon kaivanut esiin 77 ruutua 

erääseen peittoon ja alkanut virkata niitä yhteen.

Kyllä - tämäkin projekti uhkaa joskus valmistua!

Malttakaapa vaan.

;)

Sukka-Finlandian kolmannen etapin sukatkin aloitin, 

mutta sitten purin jonkin matkaa ja neuloin taas. 

Nyt odottelen inspistä 

tehdä ne loppuun tai päätöstä purkaa ne.

Vähän olen kallistumassa purkamisen puolelle,

kun en ole edes ekan sukan puolivälissä,

ja jotenkin ei nyt vaan nappaa just se malli,

vaikka nätti onkin.

Odottelen myös jo seuraavaa etappia.

Jos sieltä paljastuu kiva malli niin 

hyppään sitten siihen.

Näkymä Ahvenkoskelle.

On tässä silti muutakin tehty kuin käsitöitä.

Olemme innostuneet myös pitkästä aikaa 

geokätköilemään miehen kanssa.

Vastikään kävimme muun muassa Ruotsinpyhtäällä,

josta tuo sumuinen kuva on.

Se oli aika kiva reissu; ulkoilua lumisissa metsissä,

pikku pakkanen - mikäs sen parempaa.

Ja voitteko kuvitella,

mulla ei oo ainakaan vuoteen ollut pitkiä kynsiä, 

saati kynsilakkaa, mutta nyt kun kasvatin kynnet jouluksi 

ja olen lakannutkin ne muutamaan otteeseen,

niin kätköreissulla tuli vastaan niiden kanssa

 sävy sävyyn mätsäävä kätköpurkki.

:D

Käsitöitä ja kätköilyä,

kotiruokaa ja pyykkien pesemistä, pitkiä yöunia,

niin ja tietysti kukkia!

Juuri nyt ilahduttavat kirkkaanpunainen amaryllis 

ja kohta ekan nuppunsa avaava marraskuunkaktus.

Pienet ilot.

<3

Tästä on hyvä jatkaa arkea kohti.

:)

Arvonnan voittaja ja kevätfiilistelyä

Järjestin blogin joulukalenterin 

24. luukussa sukka-arvonnan,

johon pystyi osallistumaan kertomalla,

mikä oli oma suosikkiluukku ja miksi.

Tuo arvonta on nyt päättynyt,

ja onnetar suosi tällä kertaa

seuraavaa kommenttia:

Kati 30. joulukuuta 2017 klo 21.08

Tämä luukku, koska nuo sukat on tosi hienot! 

ksefedini@suomi24.fi

Paljon onnea Katille!

Sähköpostia lähtee hänelle tuota pikaa.

Mikäli en kuitenkaan viikon kuluessa saa vastausta

meiliin, arvon uuden voittajan.

Suuri kiitos kuuluu myös ihan kaikille kyseistä 

postausta kommentoineille 

ja joulukalenteria seuranneille!

Kommenttejanne oli ihana lukea.

Ne lämmittävät mieltä varmasti pitkään.

<3

Ja mitä parhaaseen luukkuun tulee,

niin äänestyksen perusteella erityisesti 

tykättiin 8. luukun raitakynttilöistä,

12. luukun karkkipurkista,

18. luukun puhdistuslapuista säilytysrasiassa 

sekä tietysti luukusta 24.

Myös moni muu luukku mainittiin,

joten jokaiselle taisi löytyä 

kalenterista jotakin mieluista.

Kiva niin. 

:)

Kokonaisuutena joulukalenterin tekeminen 

oli itselle tosi myönteinen kokemus.

Aion tehdä kalentereita vastaisuudessakin,

mutta seuraavaa en tälle vuodelle vielä lupaa.

Ideoiden kerääminen ja toteuttaminen 

vievät paljon aikaa, ja on siinä oma hommansa 

olla 24. päivää kiinni blogimaailmassa.

Harkitsen ja pohdiskelen siis vielä.

Vuosi on onneksi niin alussa,

että hyvin ehdin tuumaillakin.

Jees.

Mutta hei, meille on tullut kotiin jo kevät!

Kuusi ja koristeet on pakattu laatikoihin,

ja keittiön jouluverho ja pöytäliina otettu pois.

Tilalle vaihdoin mustan kevyen kapan ikkunaan

ja vihreän pöytäliinan pöydälle.

Joku blogia kauemmin seurannut saattaa muistaa,

että tämä *vihreä kangas* oli edellisessä asunnossamme 

*verhona*, ja silloin jo tuumasin,

että kun tankokujan purkaa,

niin tästä saa kauniin pöytäliinan.

Nyt on tankokuja purettu pois,

 ja kangas pääsee oikeuksiinsa.

Pala oli nimittäin lyhyt verhoksi.

Ja ei sen puoleen, tämä on myös näköjään vähän 

leveähkö pöytäliinaksi meidän pöydälle,

mutta en millään jaksaisi kaventaa...

:D

Saa mennää nyt tällaisena siihen asti 

kunnes sotken!

Joulusta muistona ovat ainoastaan amaryllikset,

jotka ilahduttavat vielä pitkään

- toivottavasti myös ensi jouluna.

Hontelovartiset katkaisin maljakkoon ja tämä 

ei liikaa kasteltu yksilö saa pysyä ruukussaan.

Mutta kevättä kohti mennään jo!

Siltä ainakin tuntuu nyt,

kun meilläpäin paistaa aurinko ja 

on ihana pikkupakkanen.

:)