perjantai 11. maaliskuuta 2016

Runo 12#


Kaikki on niin kulunutta.
Nämä seinät ja vaatteet,
ajatukset,
joita pyörittelen
kynän ympärillä.
Ne hämmentävät minua
enemmän kuin ennen.  

Laitan hunajaa teehen,
jonka valitsen paketin värin
mukaan ja leikin itselleni auringon.

Ja katson,
kuinka se katoaa pilveen,
jonka olen kasannut pääni päälle.

Joskus sataa rakeita,
jotka rikkovat lasisen kuoren.

Auringonkukatkin voivat paleltua.